1714373.jpg
Kauan olen miettinyt ja pähkäillyt oman blogin tekoa,enemmän kai jarruttanut tämä minun tyhmyys koneenkäytössä mutta yritänpä nyt.Tarvittaessa eli kuvien sun muun laitossa käytän apuna noita oman perheen konetaitajia.=)

Mutta itsestäni hiukan.Olen tällainen 44v neljän jo kotoa lentäneen lapsen äiti tai mammaksi nuo kutsuu useimmiten kun  naapurimaassa aikoinaan asuttu niin sieltä jäi.No mummoksikin kohta pääsen ja se onkin sellainen asia mitä odotellut jo siitä lähtien kun viimeinen lähti ekaluokalle.=).Ja varmaan paljon tulee siten tekstiä ja kuvia mitä pikku hippiäiselle olen tehnyt ja mitä kuuluu.
Tällä hetkellä elelen mieheni kanssa 25-vuoden avioliiton kokemuksella kahden, unohtamatta tietysti meidän kahta kissaamme eli 14v vanhapoika Pörri ja n2v neito Mörri.Molemmat ovat pelastettuja kissoja jotka olemme hoitaneet elävien kirjoihin haettuamme ne kissataloista.Molemmilla surkea tarina takana ja jälkimmäinen oli melkein puolikuollut takkukasa kun otimme sen. Nyt pirteä ja leikkisä vekkuli kun taas vanhapoika arvonsa tuntien makoilee vain ja katselee viisaana toisen touhuja.
Minä olen yhdenlainen käsityöhullu eli neulon,virkkaan,ompelen (tilkkutyöt etenkin) ristipistotyötkin muuten mutta näkö ei tahdo oikein tykätä=(.Käsitöistä tuli minulle melkeinpä pakkomielle kun tapasin mummoni ekakerran n14v ja hän virkkasi jopa nukkuessaan ja tuolissa istuessa ja hän pani minut harjoittelemaan klassista perhosmallia ihan ekaksi.Kipinä syttyi ja sammu ei vaikka kuinka yrittävät nuo perheenjäsenet hillitä roihua.Äitini nauroi minulle usein miten nuorena istuin jalat ristissä sohvalla ja virkkasin ja 16v olin jo kahdet verhokapat äidille tehnytkin.
Ennen tuota mummon tapaamista historiani käsityömaailmassa olikin luku sinänsä.Mutta ei kukaan ole kai seppä syntyessään,en ainakaan minä ollut.

Nyt vanhempana on sitten eri taidot lisääntynyt,tai opit paremminkin.Kyllähän noita tekeleitä on kehuttu mutta itse on osaa oikein arvostella itseäni.
Kuvista saatte päätellä itse kunhan saan jonkun innostumaan ja laittamaan niitä tänne ja jos viellä kärsivällisyys riittäisi opettaa minua tekemään se itse.=O

Olen siis VIRKANNUT 2 parisängyn peittoa,verhoja,liinoja,enkeleitä (satoja ja kaikki myyty)ja vähän kaikenlaista.Tällä hetkellä työn alla vanha roosa värinen paloista virkattu peitto,valmis .....joskus..
NEULONUT (kutonut kuten joissakin paikoissa sanotaan) lukuisia sukkia, villapaitoja ja -takkeja,mekkoja tytöille,vauvan villapukuja omille,neulottuja suuria liinoja ja pieniäkin,nyt kesän aikana tein valmiiksi kastemekon pikku hippiäiselle,pienen pienen vauvanpuvun valkoisesta pilkkulangasta
ja työn alla lila vauvan puku.
OMMELLUT taas olen aikoinaan lasten vaatteita ja nyt sitten on iskenyt taas tuo tilkkuiluinto,se lepäsi välillä ja silloisista töistä ei tullut otettua kuvia,harmi kylläkin.Mutta nyt taas on tullut tehtyä peittoa jos jonkinlaista ja kuinka ollakaan lasten peittoja =).niitä olen myynyt jonkin verran ja nyt kun löysin tuon huutonetin niin sinnekin panin kolme peittoa myyntiin mutta kovin moni on näyttänyt löytäneen saman =).
Suunnitelmissa on nyt iso peitto parisänkyyn ja kankaita olen pyöritellyt jo eestaas mutta kun leikkaaminen in sellainen työvaihe mistä ei oikein tahdo päästä alkuun,loppu sujuukin sitten kuin siivillä.Mutta ajan kanssa sen ajattelin tehdäkin joten siihen väliin suunnitelmissa on aplikaatiotyön teon opettelukin suunnitelmissa.
ASKARTELEN silloin tällöin kun kipinä iskee,se on hiukan vähemmälle jäänyt nyt kun muksut jo isoja.
INTARSIAa olen tehnyt muutaman taulun ja työn alla on lisää mutta muuttomme myötä tarvittava tila on vielä hukassa,mutta vielä minä sen sopenkin rakennan jonnekin.
Muita harrastuksiahan minulla sitten on sudokun teko ja kirjoittelu ja lukeminen.Kukkiakin kasvattaisin enemmänkin mutta kun ei tilaa ole ja tänä kesänä aurinko ei suosinut saada parveketta kukkamereksi.Sisällä taas kituvat kerrostalossa.
Aikaahan minulla on tähän kaikkeen kun kotona päivät oleskelen kun terveyden vuoksi en ole kovin haluttu tuolla työmarkkinoilla.
Mieheni on myös "kätevä isäntä" eli puu on sellainen materiaali josta tulee uskomattomia tuotteita,niistäkin kuvia sitten laitan kun apua saan.Mieheni tekee koiranpään muotoisia kelloja joita sitten on muutaman kerran oikea koira vihaisena katsellut ja murissut=) etää luonnollisiksi jollain opilla isäntä saa ne.
Tässäpä nyt "pikkuisen" tietoa minusta ja minun elämästä,kuvia pyrin laittamaan niin pian kuin mahdollista ja muutenkin opettelen tämän blogin tekoa joten pyydän kärsivällisyyttä ja huumorintajua kaikilta.@-->-->---